Millaista on työskentely Työtalolla? Näin yksilövalmentajat Ella, Pia ja Katja kertovat arjestaan
Työtalon henkilöstö koostuu sosiaalialan, aikuiskoulutuksen, rekrytoinnin ja työvalmennuksen ammattilaisista. Ratkaisevassa roolissa käytännön asiakastyön toteuttamisessa ovat yksilövalmentajat, joiden työ koostuu suurimmaksi osaksi asiakkaiden kohtaamisesta ja auttamisesta työnhaussa tai kouluttautumisessa.
– Palvelun laadussa varmasti lopulta tärkein tekijä on asiakaslähtöisyys. Asiakas ei ole prosessin osa, vaan prosessit ovat asiakasta varten kiteyttää Työtalon yksilövalmentaja Ella Isoniemi, jolla on pitkä kokemus työ- ja uravalmennuksesta. Kun kysyn miten hän toteuttaa asiakaslähtöisyyttä käytännössä, hän vastaa näin:
– Alkutapaamisella on tärkeää kartoittaa asiakkaan toiveet ja tavoitteet palvelulle. Asiakkaalle pitää tulla sellainen olo, että hän tulee kohdatuksi ja hän saa oman äänensä kuuluviin. Se onnistuu, kun kuuntelee aktiivisesti. Se on tässä työssä tärkein työkalu, ymmärtää, että asiakas on itse oman tilanteensa paras asiantuntija.
Asiakaslähtöisyyden lisäksi Isoniemi näkee tärkeimpänä avaimena onnistumiseen jaetun asiantuntijuuden:
– Porukassa on enemmän ideoita ja asiantuntemusta kuin yhdessä ihmisessä. Meillä on Työtalon tiimissä syntynyt sellainen yhteistyön ilmapiiri, että aina löytyy työkaveri, jolta löytyy tietoa ja erityisosaamista.
– Työvalmennuksessa tärkeää on verkostotyö. Henkilökunnan ja taustaorganisaatioiden yhteiset verkostot ulottuvat laajalle ympäri pirkanmaata järjestöihin, yrityksiin ja oppilaitoksiin.
Isoniemen mukaan on tärkeää kannustaa asiakasta ottamaan aina yksi askel eteenpäin kohti hänen omia tavoitteitaan. Askelten ottamiseen yksilövalmentajan työkalupakista löytyy muun muassa verkkovalmennukset ja ryhmävalmennukset, joihin asiakkaita kannustetaan osallistumaan heidän yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Valmennuksista saa ideoita työnantajien kontaktointiin ja paikkojen hakuun, uuden uran ja koulutuksen pohdintaan sekä työnhakijan hyvinvointiin.
– Työnhaku on aika yksinäistä puuhaa, joten erilaiset ryhmät on tosi tärkeitä. Niissä työnhakua voi tehdä ihmisten kanssa, jotka ovat samassa tilanteessa ja pohtivat samoja asioita. Pystyy jakamaan ajatuksia ja saamaan uusia näkökulmia, Isoniemi kuvailee.
Isoniemen mukaan niissä tapauksissa, joissa työttömyys pitkittyy, vaarana on, että yksinäisyyden tunteen lisäksi arvostus omaa osaamista kohtaan saattaa hetkellisesti laskea. Työtalon ryhmät ovat tähän oiva apu:
– Ryhmissä omaa kokemusta ja osaamista sanoitetaan yhdessä asiantuntijan kanssa, ja ryhmän kannustuksen kautta oppii uudestaan arvostamaan omaa osaamista. Jos on esimerkiksi ollut pidemmän aikaa pois työelämästä, niin helposti tulee ajatus, että se osaaminen katoaisi johonkin
– ei se kuitenkaan katoa, ja aina voi kehittää itseä eteenpäin, Isoniemi summaa.
Työttömänä itsetunto voi olla koetuksella monellakin tavalla. Ryhmätyöskentely uusien ihmisten kanssa saattaa jännittää, joillain saattaa mennä yöunetkin juuri ennen ryhmän alkua. Huoli siitä, mitä ryhmässä pitää tehdä, on kuitenkin Isoniemen mukaan turha:
– Ryhmien ilmapiiristä tulee poikkeuksetta hyvää palautetta ja valmentajien antamat tehtävät on koettu hyödyllisiksi ja tärkeiksi.
Työtalon yksilövalmentajilla on vapaus suunnitella asiakkaan palvelun vaiheita niissä raameissa, jotka palvelun tuottamiselle asetetaan TE-toimiston kanssa. Näihin reunaehtoihin kuuluu muun muassa se, että jokaisen asiakkaan työllistymissuunnitelma tulee päivittää kolmen kuukauden välein. Lisäksi yksilövalmentajien työn laatua ja määrää mitataan säännöllisesti mm. asiakaskyselyllä. Näin varmistetaan palvelun laatu ja pystytään kehittämään toimintaa eteenpäin.
Isoniemen kollegalla Katja Karilaisella on myös pitkä kokemus yksilövalmentajan tehtävistä. Hänen mukaansa yksilövalmentajan työlle asetetut määrälliset ja laadulliset mittarit ovat Työtalolla sopivat:
– Tavoitteet on sellaiset että se mahdollistaa palvelun tuottamisen laadukkaasti. Oma asiakasmäärä on sopiva ja vapaus suunnitella omaa työtä niin että se palvelee asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita, ja päästään hyviin laadullisiin tuloksiin.
Karilainen viittaa siihen, että työtalon yksilövalmentajilla on noin 80 omaa asiakasta, joista jokainen saa oman valmentajan ohjausta vähintään yhden tunnin kuukaudessa. Karilaisen mukaan raamien lisäksi tärkeää on myös joustovara:
– Mikäli asiakas tarvitsee enemmän tukea, tapaamisten määrää voidaan kasvattaa tarpeen mukaan.
Lisäksi Karilainen nostaa esille laadukkaan esimiestyön:
– Esimiestyö on aktiivista ja kommunikaatioon panostetaan. Arvostetaan jokaisen omaa osaamista ja luotetaan. Lisäksi ollaan perillä siitä arjesta ja oikeasti autetaan, kun tulee haasteita.
Karilaisen ja Isoniemen kanssa samassa tiimissä yksilövalmentajan töitä tekevä Pia Anneberg kuvailee yksilövalmentajan työtä rinnalla kulkemisena:
– Ehkä meitä voisi kuvailla sellaisina rinnalla kulkijoina. Ensimmäisen tapaamisen aikana kartoitetaan asiakkaan tavoitteita ja toiveita, sekä osaamista suhteessa tavoitteisiin. Sen jälkeen yhdessä mietitään, miten niihin tavoitteisiin päästään. Valmentaja toimii asiakkaan tukena koko tämän matkan ajan.
Myös Anneberg panostaa työssään asiakaslähtöisyyteen:
– Jokainen asiakas on erilainen ja erilaisessa elämäntilanteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että työllistymiseen liittyvät asiat ovat vain yksi osa laajaa kokonaisuutta. Asiakkailta tulee paljon kysymyksiä muihinkin asioihin kuin vain työnhakuun tai kouluttautumiseen liittyen.
– Kaikkiin kysymyksiin en tietystikään osaa vastata, mutta yritän etsiä kulloisessakin tilanteessa sellaisen tahon, jonka puoleen asiakas voi kääntyä. Asiakasta ei siis jätetä yksin, Anneberg summaa.
Lisäksi hän listaa viisi asiaa, jotka auttavat eteenpäin yksilövalmentajan työssä:
– Kuuntelemisen taito, hyväksyvä asenne, luottamus, läsnäolo, sekä huumorintaju.
Kun pyydän Annebergia kertomaan joitakin esimerkkejä kokemuksistaan asiakkaiden kanssa, hän muistaa tilanteen, jossa asiakkaan kanssa etsittiin pitkään sopivaa polkua:
– Asiakas halusi vaihtaa alaa, mutta hän ei osannut kertoa, mitä haluaisi tehdä. Urasuunnitelmien esteenä olivat epävarmuus itsestä ja omasta osaamisesta, sekä rohkeuden puute tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä. Itku oli herkässä. Asiakas olisi halunnut hakeutua opiskelemaan, mutta ei uskonut olevansa riittävän hyvä ja kykenevänsä tähän.
Lopulta pitkäjänteinen työskentely alkoi kuitenkin tuottaa tulosta:
– Etenimme asiassa pieni askel kerrallaan, tutustuen eri koulutusaloihin ja työtehtäviin. Lisäksi tarvittiin tsemppausta ja uskon valamista omiin kykyihin kerta toisensa jälkeen. Lopulta löydettiin yhdessä hänelle uusi ura, Anneberg kertoo.
Tällä hetkellä kyseinen asiakas on opiskelemassa unelmiensa alaa ja suunnittelee aloittavansa yritystoiminnan opintojen jälkeen. Urapolun löytämisen lisäksi yksilövalmentajat auttavat asiakkaitaan muun muassa työnhakutaitoihin liittyvissä haasteissa.
– Haasteena voi olla esimerkiksi kielitaidon puute tai taitamattomuus tietoteknisten laitteiden käytössä. Työtalolla järjestetään kursseja, joissa näitä taitoja voi kehittää, mutta myös valmennustyössä autetaan asiakkaita näiden esteiden yli, Anneberg kuvailee.
Pyydän Piaa kertomaan kokemuksistaan tämän tyyppisten asiakkaiden parissa työskentelystä. Hän miettii hetken ja kertoo sitten:
-Muistan, kun eräs ulkomaalaistaustainen asiakkaani kertoi aloitustapaamisessa tavoitteistaan työpaikan suhteen. Motivaatio oli korkealla, mutta hänellä ei ollut työkokemusta ja kielitaito oli heikko. Keskustelimme erilaisista vaihtoehdoista ja asiakas kiinnostui työkokeilusta.
Työkokeilun idea on se, että työnhakija saa mahdollisuuden kokeilla uudenlaisen työn sopivuutta itselleen sekä samalla vakuuttaa työnantaja motivaatiostaan ja taidoistaan. Työnantajalle työkokeilu tarjoaa mahdollisuuden löytää lisää työvoimaa riskittömästi.
Kyseisen asiakkaan kanssa työkokeilupaikkaa lähdettiin etsimään jo ennestään jollain tavalla tutuista yrityksistä:
-Asiakkaalla oli mielessään yritys, jossa hän haluaisi työkokeilun suorittaa, mutta hän ei tiennyt yrityksen nimeä, eikä osoitetta. Ainoastaan toimialan ja kaupunginosan, jossa yritys sijaitsee. Etsimme asiakkaan kanssa kartalta tätä yritystä ja lopulta löytyi hakukriteereitä vastaava yritys, Anneberg kertoo.
-Koska asiakas ei olisi kielitaitonsa takia pystynyt esittämään asiaansa puhelimessa, soitin hänen puolestaan yrityksen tuotannon esimiehelle ja kysyin mahdollisuutta työkokeiluun. Sovimme samalla haastatteluajan.
Kun asiakas oli käynyt haastattelussa, tapahtui jotain yllättävää:
-Asiakas kävi haastattelussa, mutta työkokeilun sijaan yritys ottikin hänet suoraan töihin toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Tämä oli iloinen ja yllättävä käänne kaikille osapuolille.
Annebergin mukaan yksilövalmentajan työssä merkittävässä asemassa on myös tiimityö muiden valmentajien ja ammattilaisten kanssa:
-Työtalolla työskentelee parikymmentä yksilövalmentajaa, yritystiimi, esimiehet ja koordinaattorit, sekä TE-toimiston asiantuntijat. Yksilövalmentajan työssä voi välillä kokea riittämättömyyden tunteita, mutta omaan työhön saa takuuvarmasti tukea kollegoilta.
-Meillä on täällä aivan mahtava yhteishenki, ja positiivisuus sekä tekemisen meininki näkyy ja kuuluu tässä työyhteisössä.
Teksti: Antero Takku
Alkuperäinen linkki https://www.tyotalo.fi/millaista-on-tyoskentely-tyotalolla-nain-yksilovalmentajat-ella-pia-ja-katja-kertovat-arjestaan/